*

Ilikka ottaa kantaa Evoluutiota revoluution sijaan.

Missä menee pienpuolueen raja?

Milloin puolue on mielestänne pienpuolue, keskisuuri puolue ja missä menee suuren puolueen raja? Aloin miettiä nimittäin kun rupesin mielessäni valmistelemaan esittelyä Muutos 2011 -puolueen eurovaaliteemoista, niin tajusin että aiemmin oli elämä helpompaa: pystyi käyttämään termiä "eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet". Nykyään ei voi, koska Muutos 2011 -puolueella on kansanedustaja, minkä vuoksi se ei ole eduskunnan ulkopuolella. Pienpuolueena sitä voi tavallaan pitää, joskin se on tässä suhteessa huomattavasti eri sarjassa näkyvyyden ja mahdollisuuksiensa osalta kuin muut pienpuolueet.

Milloin siis, ystävät hyvät, puolue muuttuu pienestä keskisuureksi? Vertailun vuoksi todetaan että keskisuuria puolueita ovat seuraavat joiden nykyinen paikkamäärä sulkeissa:

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä /vas 12
Ruotsalainen eduskuntaryhmä /r 10
Vihreä eduskuntaryhmä /vihr 10
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä /kd 6

Tuota pienempiä ovat sitten vasemmistoliiton ryhmästä erotetuista koostuva Vasenryhmä, jossa on kaksi jäsentä sekä perussuomalaisista erotetun ja sittemmin Muutos 2011 -puolueen eduskuntaryhmän perustaneen yhden hengen ryhmä.

Kristillisdemokraateilla on kuusi paikkaa pienimpänä eduskuntaryhmänä. Millä luvulla sinä sanoisit että puolue on keskisuuri?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Yli 10 % kannatuksella vaaleissa. Suurilla raja on 15%

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Katsoin edelliset eduskuntavaalit YLEn tulospalvelusta niin näin näyttää olevan:

Vasemmistoliitto 8,1 %
Vihreä liitto 7,3 %
RKP 4,3 %
KD 4,0 %

Määritelmää on täsmennettävä kun kukaan ei taida mieltää ainakaan vasemmistoliittoa tai vihreitä pienpuolueiksi. RKP ja KD ovat siinä rajoilla, mutta paikkamäärillä taas sitten heillä on kuitenkin painoarvoa hallituksessa.

Olisiko sellainen järkevä prosenttikannatus 5, 0 % tai yli ja paikkoja kymmenen tai enemmän?

Tuo suuren puolueen 15 % raja taas on pitänyt etenkin nyt neljän suuren aikana hyvin. SDP ja keskusta ovat kumpainenkin olleet 15 pilkku jotain mutta eivät alle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Enpä mene siihen halpaan, että rajaisin pienet, keskisuuret ja suuret puolueet kannatusosuuksien tai parlamenttipaikkojen mukaan. Tulkinta riippuu aina tilanteesta ja asiayhteydestä.

Kun pesäpallojoukkue sisävuorollaan saa etenijät ykköselle ja kakkoselle, ovat "etupesät täynnä". Kakkos-kolmos-tilanne puolestaan on "takapesät täynnä". Onko siis kakkonen etu- vai takapesä, mitä häh?

Timo Soini on usein käyttänyt Kokoomuksesta, SDP:stä ja Keskustasta yhteisnimitystä "vanhat puolueet". Minkä ikäinen puolueen on oltava saavuttaakseen vanhuuden? Ja kuinka kauan Perussuomalaiset pysyvät sen kategorian ulkopuolella? Mitä häh?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Soini niputtaa joskus Vihreätkin vanhaksi valtapuolueeksi, vaikka emme ole kyllä erityisen vanhoja tai olleet mitenkään merkittävässä vallassa: hallituksessakin aina apupuolueena.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Vasenryhmä ei ole oma puolue vaan sen jäsenet kuuluvat Vasemmistoliittoon. Muutos 2011 ei ole eduskuntapuolue. Eduskuntapuolueita ovat vain sellaiset, jotka ovat saaneet edellisissä vaaleissa vähintään yhden kansanedustajan.

Puolueiden kokoluokituksen voi tehdä monella tapaa. Börjen luokitus on ihan hyvä.

Minun makuun pieni on alle 15 kansanedustajan puolue. Keskisuuri 15-40. Suuri on yli 40 kansanedustajan puolue.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Tuossa puhuttiin eduskuntaryhmistä ja vasenryhmä on erillinen ryhmä. Missään vaiheessa sitä ei esitetty puolueena. Muutos 2011 on myös oma eduskuntaryhmänsä, joskin sen ainoa edustaja kuuluu Muutos 2011 -puolueeseen, on kyseisen puolueen jäsen ja on sitoutunut puolueen ohjelmaan. Tässä tapauksessa siis se täyttää eduskuntapuolueen kriteerit, ihan riippumatta mitä reittiä edustaja on sinne tullut.

Tuolla esittämälläsi logiikalla että vain vaaleilla valitut lasketaan puolueen edustajiksi, niin entäs loikat vakiintuneiden eduskuntapuolueiden välillä? Jos joku keskustasta loikkaa kristillisdemokraatteihin, niin kyllä silloin katsotaan KD:n saaneen lisäpaikan. Samoin jos nyt joku loikkaisi Muutoksen ryhmään niin lisäpaikka sekin olisi. Tilanne on kyllä niin harvinainen että joku liittyy eduskunnan ulkopuoliseen puolueeseen etten tiennyt alkuun itsekään miten se pitäisi laskea. Lopultahan asia on niin että juuri tällaisista ratkaisuista poliitikko on vastuussa vain äänestäjilleen.

Jos hallituspohjan kasaamisen kannalta miettii niin tietysti muutamat suuret ja keskisuuret ryhmät olisivat helpoimmat elementit. Toisaalta taas jos miettii sitten sitä erilaisuutta, moniäänisyyttä, moninaisuutta ja muita vastaavia joita taas ylipäätään yhteiskunnallisessa keskustelussa tavoitetiloina pidetään niin useat pienryhmät olisivat parempi vaihtoehto.

Sillä tästä kirjoitinkin kun ei minulla ole vastausta ja pohdin josko tätä olisi joku muukin jostain syystä joutunut miettimään.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Pienillä puolueilla on aika huono asema hallituksessa. Ihannetilanteessa hallitus koostuisi keskenään tasavertaisista puolueista. Sellaista mahdollisuutta Suomessa ei yleensä ole. Pienet puolueet joutuvat joustamaan omista tavoitteistaan isompien jyrätessä. Siksi hallitusohjelmaan saaduista harvoista omista tavoitteista pidetään niin tiukasti kiinni.

Toivottavasti Suomeen ei tule enää sateenkaarihallituksia, jotka ovat tehneet nykyisenkaltaisen sitovan hallitusohjelman koska 4-vuotissuunnitelmat ovat aika huono tapa johtaa Suomea muuttuvassa maailmassa. Kehysriihikäytännöstä pitäisi myös luopua epädemokraattisena. Isot uudistukset pitäisi suunnitella yhteistyössä opposition kanssa mikäli se on vain mahdollista. Ei ole mitään järkeä neuvotella hätäisesti pienellä porukalla vaikeista kysymyksistä.

Puolueiden koko ei olisi iso asia, jos puolueiden tavoitteet olisivat lähellä toisiaan. Nykytilanteessa yli neljän puolueen hallitukset ovat aika toivottomia. Suomeen ei helposti saada ideologisesti ja tavoitteellisesti kovin yhtenäistä enemmistöhallitusta.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Puolueen kansanedustajapaikat tai kannatus-% indikoivat puolueen saamaa kannatusta. Puolueen koon mittarina toimiikin edellisissä vaaleissa "tutkitusti mitattu kannatus" Vaalikauden aikana kannatus toki saattaa muuttua, mutta mittaluokka ei.

Minusta nimenomaan puolueen saama äänimäärä on parempi mittarina kuin esim. kansanedustajapaikkojen lukumäärä. Silloin jää pois puolueiden välisten loikkauksien ja puolueesta potkut saaneiden aiheuttama vääristymä suhteessa vaaleilla hankittuun kannatustasoon.

Oma näkemykseni asiaan on seuraavanlainen:

Suuret puolueet: yli 700.000 ääntä
(edellisissä vaaleissa ei yhtään puoluetta)

Suuret keskisuuret puolueet: 400.000-700.000 ääntä
(edellisissä vaaleissa KOK 599.138, SDP 561.558, PS 560.075, KESK 463.266)

Pienet keskisuuret puolueet: 100.000-400.000 ääntä
(edellisissä vaaleissa VAS 239.039, VIHR 213.172, RKP 125.785, KD 118.453)

Pienpuolueet: alle 100.000 ääntä
(edellisissä vaaleissa PIR 15.103, SKP 9.232, M11 7.504, VAP 4.285, IPU 3.236 ...)

Tuolla esittämälläni jaolla ja myös edellisvaalien tulosten kautta tarkastelemalla puolueiden välinen mittaluokkaero käy varsin selkeästi ilmi. Esimerkiksi Muutos2011 pysyy pienpuolueena vaikka 10-kertaistaisi äänimääränsä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja jäisi ilman eduskuntapaikkaa ja sitä kautta joutuu keräämään kannattajakortteja päästäkseen takaisin puoluerekisteriin. Koko sinällään ei tee puolueesta merkittävää vaan se, että puolue ajaa kannattajiensa mielestä merkittäviä asioita.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ehkäpä pitäisi käyttää sitä mikropuolue-nimitystä, vaikka pikkupuolueet eivät siitä välttämättä ilahtuisikaan. Kuten Kuhanen jo edellä osoittaa mittasuhteet ovat varsin merkittävät.

Pitäisi myös keksiä termi puolueelle, joka on saanut kansanedustajan käyttöönsä ohi demokraattisen valinnan. Eduskuntapuolue se nimittäin ei ole. Ihmetyttää kovin M11 jäsenten toohotus eduskuntapuolueasemastaan, koska suoran demokratian vankkumattomina kannattajina heidän pitäisi tajuta, ettei ole kyse kansan valinnasta tai tahdosta. Kansanvalta on unohtunut siihen paikkaan, kun siipeily on mahdollistunut, ei hyvältä näytä.

Mikropuolueiden kannattaisi tehdä jossain määrin yhteistyötä mikropuolueiden näkyvyyden takaamiseksi. Se lienee kuitenkin vaikeaa, koska osa niistä kilpailee samoista äänestäjistä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Muutos11 puolueena ei ole noteerattu puoluekannatusgallupeissakaan ja on edelleen joukossa muut, joten lieneekö syytä keksiä nimitystäkään.

http://yle.fi/uutiset/ylen_puoluekannatusmittaus_k...

Pienpuolueet on mielestäni edelleenkin osuva nimi kannatukseltaan eduskunnan ulkopuolelle jääneille, makuasia pitäisikö EK-puolueet jakaa pieniin, keskisuuriin ja suuriin.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Erinomainen termi tuo mikropuolue. Kansanvalta on tosiaankin unohtunut M11:lta tuossa eduskuntapuolue-uunotuksessa täysin. Siinä konkretisoituu Keisari ilman vaatteita -satu elävässä elämässä erittäin selkeästi. Miten osutkaan oikeaan tuolla toteamuksella siipeilystä!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Toisaalta käyttöön tullee 3 %:n äänikynnys ja jos puolue jää niukasti alle, ts. eduskunnan ulkopuolelle niin ei se nyt aivan mikropuoluekaan ole.

Käyttäjän JuhaniMetsanen kuva
Juhani Metsänen

Koska politiikkakin on kamppailulaji, niin puolueet voi luokitella kuten nyrkkeilyssä.

Raskassarja: ei osallistujia

Keskisarja: KOK, SDP, PS, KESK

Höyhensarja: VIHR, VAS

Kärpässarja: RKP, KD

Korsisarja: YNNÄ MUUT

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Tuossa elää juuri se vaarallinen harha, että politiikka olisi jonkinlaista urheilusarjaa. Koolla, kun ei pitäisi olla väliä - pelkästään sisällöllä - ja sillä on väliä vain jos se saa tasapuolista näkyvyyttä.
Näkyvyyteen jos vaaditaan joko rahaa tai markkinointia ollaan siinä tilanteessa että sarjajakosi tehdään järjestämällä ottelut etukäteen; keskisarjalaiset vastaan kärpässarjalaiset yms. Kukaan ei kysy enää ottelijoiden lajitaitojen perään...
Mike Tyson saa elämöidä ja kehua suuruuttaan median ihailun alaisena eikä kukaan kysele sen nousevan ottelijan perään.
Sinun politiikkafilosofialla Suomessakin riittäisi kun laitetaan kaikki panokset mahdollisimman harvaan urheilijaan - sillähän sitä menestystä tulisi, vai...? ;)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Suomi-provinssissa puolue on suuri, jos sillä on 600 000 tai enemmän maksavaa äänestysikäistä ja todella puolueessa vaikuttavaa jäsentä. Ihmiset ovat hiukan kummallisia antaessaan valtansa puolueille, joissa valtaa käyttää pienestä jäsenjoukosta tiivistetty pieni piiri ulkopuolisten "konsulttien" tms. ohjaamana.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Nokkelimmat pokkelimmat ehkä huomaavat että tästä on poistettu kommentteja. Käytännössä muutama oneliner ja aiheen ulkopuolelle täysin menevä vuodatus lähti, niihin liittyvät vastaukset tosin menevät samalla mikä on osin valitettavaa. Neuvoni on ettei kannata lähteä kommentoimaan sellaista mikä ei avaukseen liity ja paras jos pysyttäisiin aiheessa alunperinkin.

Kyse on siis siitä milloin puolue on pieni, milloin keskisuuri ja milloin suuri. Uutena terminä ehdotettu "mikropuolue" -nimitystä joka on jo saanutkin kannatusta. Toisaalta kun puhutaanhan mikroyrityksistäkin ja mikrotaloudesta niin periaatteessa käsite on ihan looginen. Mikroyrityksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää, niin voisihan sen rinnastaa eduskuntapaikkoihin? KD siis olisi mikropuolue, mutta RKP ja vihreät niukasti eivät.

Ai niin ja seuraava persujen apostoli saa sitten määrittelemättömän ajan eston kommentointiin.

Toimituksen poiminnat