Miksi arvomme ovat helvetistä

Suomalainen ahne kateus naamioidaan usein yhteiseksi hyväksi. Kukaan ei oikeasti hyödy, mutta vaatija saa häiriintyneille impulsseilleen vastineen todellisuudelta ja kenties yksi merkittävä asia elämässä saaduksi oman mielen mukaan riittää loppuiäksi. Harvemmin tosin riittää.

Suomalainen ei mistään oikeasti uneksi niin paljon kuin vastikkeettomasta rahasta. Tästä syystä olemme kuuluisaa "lottokansaa", mutta hurskastelemme mielellämme toisillemme kovaa raadantaamme, kuinka oikeasti olemme aika köyhiä vaikkemme olisikaan ja vähättelemme kaikkia saavutuksiamme muutenkin. Haaveena olisi lottovoitto, jonka jälkeen kävisimme kuitenkin edelleen töissä ja viettäisimme ihan normaalia elämää, auton voisi ostaa ja ehkä telkkarin uusia. Saunan voisi remontoida ja kesämökin laiturin korjauttaa. Asunnossa voisi oikeastaan uusia lattiat nyt kun on varaa, se on kuitenkin aika vanha paneeli ja tietäähän se mitä se tekee jos tulee hometta, monta vuotta ovat niissäkin asunnoissa eläneet ymmärtämättä missä olivat ennen kuin oli liian myöhäistä. Tapetit voisi vaihtaa. Hankkia parvekelasit. Sitä ennen jos hommaisi parvekkeen. Onhan sitä kaikenlaista tarpeellista ihan omassa arkisessa ympäristössä mitä voisi muutamalla miljoonalla pistää kuntoon.

Suomalainen tykkää lotosta koska se on tasa-arvoisin tulonsiirto mitä löytyy. Peliongelmaiset eläkeläiset mättävät rahansa markettiaulojen kolikkopelien jälkeen lähinnä lottoon ja niin pieni- kuin keskituloistakin mietityttää netissä sivuilla surffatessa ja viimeistään kioskilla käydessä: "entäpä jos sittenkin, ihan vaan pari riviä huvikseen. Enhän minä mitään voita, mutta meneehän se hyvään tarkoitukseen, ei se niin kallistakaan ole".

Oikeasti suomalainen kokee tyhjyyden sivaltavan läpi sydämensä kun käy jälleen kerran ilmi ettei hän mitään voittanutkaan, mutta joku toisella puolen Suomea voitti ja herää seuraavaan päivään miljonäärinä. Suomalainen arvostaa tuota ihmistä, kisa oli tiukka mutta reilu, paras rivi voitti.

Kun joku on ansainnut työllään ja ansiokkaalla taloudellisella toiminnallaan vaurautensa joka jos siirtyy yhdenkin sukupolven, pitää suomalainen näitä kultalusikka suussa syntyneinä ja katsoo karsaasti kuuluvansa johonkin lähempänä älyllistä elämää sijaitsevaan lajiin. Lottomiljonäärien lapsiin suhtautumisesta ei ole tehty asennekartoitusta, mutta varmaan se lievittää että he viettivät ennen ja viettivät aiemmin nk. ihan tavallista elämää. Lottovoiton tarkoituskin on ettei se saa näkyä, kyse on vain suuresta sosiologisesta kokeesta. Kavereille voi kaljat tarjota lähipubissa jos voittaa viisi miljoonaa, mutta ei sitä sentään pröystäilemään aleta.

Ansioton raha on sikäli mielenkiintoinen perinnöstä puhuttaessa että sen on joku joutunut kaikkien verokiilojemme läpi kerryttämään taidoillaan, lahjakkuudellaan ja heidän perillisensä ovat tottuneet rahaan. Monesti he ajattelevat rahasta vielä lottomiljonääriäkin pragmaattisemmin ja sijoittavat sen parhaansa mukaan kasvamaan korkoa myös seuraavalle sukupolvelle, sijoituksina yrityksiin, kiinteistöihin, rahastoihin ja erilaisiin johdannaisiin.

Kun perintöä kerryttämään onnistunut sitten kuolemansa jälkeen määrää sen siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle, ei suomalaisen mielestä tuota sukupolvea kuitenkaan voi pitää pätevänä huolehtimaan omaisuudesta jonka joku vain saa "lottovoittona" syntymällä oikeaan perheeseen. Ihan toista se on kun rikastuu äkisti lotolla ja saa tyydytystä siitä kun saa alleviivata itselleen ja puolisolleen että silti oon vaan mää, tällanen ihan tavallinen tyyppi. Rahat makaavat jollain matalakorkoisella tilillä koska "pörssissä on monelle käynyt huonosti".

Kumpi tässä sitten on se itsekäs ja kumpi mielestänne ansaitsee rahansa?

ilikka
Kokoomus Kuopio

Syksyllä 2006 liityin kokoomukseen ja keväällä 2023 erosin kokoomuksesta. Tässä blogissa olevat kirjoitukset ovat syntyneet noiden lähes kahden vuosikymmenen välillä.

Toivotan avartavia hetkiä tämän ajatusteni julkiseksi arkistoksi jääneen blogisivun parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu