Ilikka ottaa kantaa Evoluutiota revoluution sijaan.

Pällifoorumien aatelia: Uuden Suomen Puheenvuoro

Tällä palstalla on saavutettu monenlaisia ennätyksiä, joskin lista kasvaa jatkuvasti. Viimeisimpänä joukkoon liittyi sankari joka edellisessä SDP:tä käsittelevässä kirjoituksessani tuli taas Pavlovin koirana ulisemaan että kirjoita vastaava kokoomuksesta, jollainen tosin oli n. viikkoa aikaisempi tekstini johon sama tyyppi kävi vielä kommentoimassakin. Tavoilleen uskollisesti lässytyslinjalla meni kommentointi silloinkin, eikä mitään sisältöä avaukseen liittyen ollut luvassa.

Kirjoitan tänne kuitenkin kohtalaisen säännöllisesti, niin ei se voi olla noin vaikeaa muistaa olenko käsitellyt kokoomusta vai en. Pikemminkin monet kommentoijat ovat idiootteja jotka elävät omille toivekuvitelmilleen ja keksimällä pyörää fantasioissa uudelleen he kuvittelevat lopulta keksineensä koko pyörän ja ihmettelevät miksei kukaan arvosta. Siten toimii heidän psyykensä täysin häiriöttömänäkin päivänä. 

Samoin osalla ymmärryshaasteista nettikansaa on päähänpinttymä sekä koulukiusaajalle ominainen ymmärrys reiluudesta: kun joku kirjoittaa, tyypillisesti keskimäänsä paskaa tai vaikutelmiaan, kokoomuksesta niin nämä paviaanit ovat ensimmäisinä liittymässä kuoroon. Kun minä kirjoitan jostain muusta puolueesta, niin nämä paviaanit tulevat moralisoimaan etten saisi kirjoittaa kuin heidän hyväksymistään aiheista ja puolueissa vain kokoomuksesta siihen asti kunnes kokoomuksen asiat ovat "kunnossa" heidän mielestään. Sitä ei kukaan tiedä miten pahasti liuskaotsan täytyy painaa aivojen etuotsalohkoa jotta sosiaalinen kehitys jämähtää tuolle tasolle, mutta pari kohtalaista kuvattavaa löytyisi täältä Usarin kommentoijista ja kirjoittajista.

Sitten on toki se osa joka ei tajua politiikasta yhtään mitään ja on silti sitä aggressiivisesti kommentoimassa ja kertoo kuinka "äänestää ihmistä" eikä puoluekannalla muka ole väliä. Heidän ansionsa on sivuuttaa jo pelkät perusasiatkin oman toiveajattelunsa astinlaudaksi ja se on melkoinen saavutus. Paljon yleisestä ymmärrystasosta kertoo että tuollaista lausuntoa pidetään ihan järkevänä, vaikka siitä puuttuu nimenomaan kaikki järki mitä äänestämiseen tulee. Otetaan kertaus:

1) Äänesi menee aina ensin listalle eli tyypillisesti puolueelle.

2) Puolueen saatua x määrän ääniä lasketaan vertausluku jolla läpimenijät valitaan eli henkilökohtaisia ääniä verrataan puolueen ääniin ja eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen koko puolueen äänet, toiseksi tullut puolet, jne.

3) Listan sisällä henkilökohtaiset äänet ovat toissijainen järjestys sille ketä menee läpi, ensin katsotaan meneekö ketään, sitten katsotaan montako paikkaa ja tämän jälkeen vasta keille paikat menevät ts. kuka pääsee edustamaan puolueen linjaa vaikkapa keväällä eduskuntaan. 

4) Paraskaan ehdokas ei voi millään äänipotilla olla täysin puolueen linjaa vastaan, joten on paljon tärkeämpää mitä mieltä puolue on jostain asiasta kuin mitä yksittäinen edustaja saati ehdokas on siitä mieltä.

5) Ainoa jolloin voit todella äänestää ihmistä on kun äänestätä valitsijayhdistyksen ehdokasta joka on listallaan yksin.

Että tajutkaa nyt vähitellen! Sinä et äänestä ihmistä ja minä en äänestä ihmistä, vaan me molemmat äänestämme ensisijaisesti puoluetta jonka jälkeen ääni kulkeutuu valitulle ehdokkaalle!

Joskus vaan läikkyy yli täälläkin kun tuntuu ettei idiotismilta, kaksinaismoralismilta, lyhytnäköisyydeltä, kaikelta mahdolliselta lapsellisuudelta ja puhtaalta hurskastelulta saa hetken rauhaa! Yrittäkää nyt edes!
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Jyrkästi ladattu, mutta perustelit sanomasi hyvin!

Minulla on muuten lääke kokoomuksen uuteen nousuun: puolue voisi luopua pakkoruotsin kannattamisesta ja lähteä persujen vesille kalastelemaan.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182720-kokoo...

Vielä ehtii kutsua puoluekokouksen koolle ennen vaaleja. (En tiedä, tapahtuuko niin joka tapauksessa...)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Ilkka Partanen. Ilmeisesti tämä kirjoituksesi ei edusta puolueesi kokoomuksen linjaa.

" Paraskaan ehdokas ei voi millään äänipotilla olla täysin puolueen linjaa vastaan, joten on paljon tärkeämpää mitä mieltä puolue on jostain asiasta kuin mitä yksittäinen edustaja saati ehdokas on siitä mieltä. "

Olen samaa mieltä kanssasi, kokoomuslaisten tulisi terävöityä siihen mitä puoluetoimistossa päätetään. Näistä päätöksistä sitten äänestetään puoluekouksessa.

Pääministerin tulis olla vahva vahva vahva, kokoomuksella ei ollut tarjottavana vahvaa pääministeriä. Tuskin siittä kannattaa muita syyllistää.

Terveisin liuskaotsainen idiootti paviaani, teitkö nyt kokoomukselle palveluksen, epäilen.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Voit mennä vetämään draamaa ja säälimään itseäsi osoitteeseen www.demi.fi

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihan hyvä kirjoitus Ilkalta.

Onhan se on hyvä, että muistetaan eduskunnassa vallitseva ryhmäkuri ja meidän suhteellinen vaalitapa. Äänet valuvat todellakin lopulta puolueelle.

Kuitenkin meidän on muistettava politiikan raadollisuus. Mikään puolue ei ole täydellinen. Joudumme vain valitsemaan sen vähiten huonon puolueen, jonka ehdokkaalle annamme äänemme.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

En tiedä pitääkö asia ilmaista negaation kautta, kuten Pertti. Sen saman asian voi ilmaista myös siten, että voimme valita vaihtoehdoista parhaan?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joskus se on paras, joskus vähiten huono. Nyt näyttäisi olevan tuo jälkimmäinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ongelma Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä on se, että kun puolueita on niin paljon, niin mikään niistä ei koskaan voi ajaa omaa linjaansa, vaan hallituksen toiminta on aina sidottu monivyyhtisiin kompromisseihin, jotka kompromissit monasti ovat tulokseltaan huonompia kuin mikä tahansa kokonaisvaltainen puoluelinja olisi ollut.

Brittityylisessä parlamentarismissa, jossa on käytännössä vaihtoehtoina vain demarit ja kokoomus, kulloinkin vallassa oleva taho voi toteuttaa omaa ohjelmaansa ja ottaa huomioon sen vaikutukset kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #8

Brittiläistyylinen parlamentarismi olisi hyvä vaihtoehto, vaikka sekään tätä ongelmaa kokonaan poistaisi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomen tilanteessa negaatio on paikallaan.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Monille usarilaisille tämäkin kirjoitus kertoo jostain täysin muusta kuin heistä itsestään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Totta kirjoitat. Eihän me koskaan haluta tunnustaa itseämme noin huonoiksi!

T Piepponen

Ilkan aggressiivistunut sanankäyttö miellyttää vaikka poliitikasta jauhaltamista pidänkin täydellisenä ajanhukkana.

Hylkäisit politiikan ja Tekisit elämäsi. ITE!

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Piepponen, kuitenkin luet näitä politiikkajuttuja. Miten selität sen ristiriidan?

T Piepponen

Siten että olen huolissani siitä kun väki tuhlaa elämänsä paskaan.

Minua suoraan sanottuna vatuttaa se, että politiikka on eräänlainen sohvaperunana oleskelun ja penkkiurheilun jatke, jossa kuvitellaan että ne tekevät jotain meidän eduksemme.

Tosiasiassa ne eivät tee mitään kenenkään muun kuin turpaansa ansaitsevien sosiopaattisten lobbareiden ja itsensä vuoksi. Siksi täällä on tila jossa me tappelemme keskenämme, vaikka voisimme oikeasti tehdä jotain järkevämpää.

Tosin olen nyt "liköörissä", joten tätäkään ei kannata turhan vakavasti ottaa.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen Vastaus kommenttiin #15

Ennen elämänjärjestämisneuvoja kannattaisi toki huomioida millaiselle henkilölle puhuu. En ole suuntaamassa ammattipoliitikoksi, enkä ole ollut päivääkään töissä puolueella tai edes hakenut sellaisiin tehtäviin. Politiikka on minulle rakas harrastus, joku seuraa muuttolintuja sekä niiden pesimäpuuhia, minä seuraan poliitikkoja ja pienpuolueita.

Niin monipuolinen on tämä maailma.

Taisto Merilä Vastaus kommenttiin #15

”..olen huolissani siitä kun väki tuhlaa elämänsä paskaan.”

Kannattaa tyytyä faktoihin, jos sellaisia on löydettävissä, ja ymmärtää, että faktatkin ovat suhteellisia ja muuttuvia. Mielipiteet ovat tietysti oma lukunsa: edes omiinsa ei kannata uskoa. Mitä jää jäljelle? No itse elämä tietenkin.

Toimituksen poiminnat