Punkkeri Mitä edestään löytää, ei ole välttämättä jättänyt mihinkään

Donald Trumpista ei koskaan presidenttiä?

Donald Trump on selkeästi mielenkiintoisin ehdokas taas hetkeen. Viime vaaleissa republikaaneilla ei ollut erityisen kiinnostavia ehdokkaita, sitä edelliseltä kerralta 2008 monetkin ehkä muistavat varapresidenttiehdokas Sarah Palinin ja etenkin hänen kiintoisat näkemyksensä. 

Demokraattien ehdokkaista tällä hetkellä laskusuunnalla, mutta silti selkeässä johdossa on vähemmän yllättävästi Hillary Clinton, häntä seuraa sitoutumaton ja sosialistiksikin itseään kuvaillut Bernie Sanders.

Jos republikaanien tällä hetkellä suosituin ehdokas Trump säilyttäisi asemansa ja saisi puolueen tuen taakseen, ainakin uusimpien gallupien pohjalta Clinton voittaisi hänet enää vain täpärästi. Olisi jopa mahdollista että republikaanien tuoma nostte kantaisikin Trumpin voittoon. 

Imagollisesti Trumpia pidetään ongelmallisena. Kohulausunnot, röyhkeän itsevarma esiintyminen sekä jopa republikaaneja säikäyttävä radikalismi lausunnoissa tekevät Trumpista erittäin vaikeasti kannatettavan ehdokkaan. Tunnettuudessa Trump todennäköisesti on jopa Clintonia tutumpi mahdollisille äänestäjille, osa myös heistä voi ajatella kiinteistömiljardöörin olevan kuitenkin talouden nousun kannalta paras valinta. Huumorin lisäksi osa amerikkalaisista äänestäjistä kaipaa maansa politiikkaan rajumpia otteita, jotkut useammallakin eri sektorilla. He ovat hajallaan ympäri maata oleva joukko ihmisiä, joille Donald Trump lopulta näyttäytyy ainoana joka selkeästi sanoo jotain. Minkä lisäksi heitä on paljon ja tämä samanlainen, melko laajasti liikkuvien äänestäjien osuus heiluttelee myös omia vaalituloksiamme. 

Tälläkin kertaa ratkaisijoina ilmeisesti ovat republikaanien vanhoillisimman siiven edustajat. Aiemmin he tukivat Palinia ja McCainia, mutta Romney ei mormonina ollut evankelisten mieleen. Mitä he sitten ajattelevat Trumpista, on aika nopeasti pääteltävissä, ettei yksikään nimekäs republikkani ole asettunut tukemaan häntä julkisesti. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Varsinaisissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa keskeisin luku on 270. Se on valitsijamiesten määrä, joka vähintään tarvitaan siihen, että jokin ehdokas pääsee Yhdysvaltain presidentiksi. Asia, joka Yhdysvaltain presidentinvaaleista tulee aina muistaa, on se, että siellä osavaltiot valitsevan presidentin, ei niinkään kansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ehdokas voittaa jonkin osavaltion, niin hän saa kaikki kyseisen osavaltion valitsijamiesäänet, vaikka hän olisi voittanut kyseisen osavaltion vain yhdellä äänellä.

Trumpilla on se ongelma, että hänellä on huonot välit latinoihin. Tämä saattaa kostautua hänelle etenkin Floridan vaa´ankieliosavaltiossa, jossa on merkittävä latinovähemmistö. Samaan aikaan Florida tunnetaan osavaltiona, joka yleensä asettuu tukemaan voittavaa ehdokasta. Florida yksin antaa sen vaalien voittajalle 29 valitsijamiesääntä. Hävinneiden ehdokkaiden pitää pystyä voittamaan useita osavaltioita pystyäkseen kompensoimaan tappion Floridassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Os Yhdysvallat saa Sarahista tai Hillarysta naipresidentin niin ensivaaleissa Suomessa voitaaisiin hyvinkin valita jo ensimmäisenä pakolaisena tullut kansanedustaja presitendiksi. Suomessa kun ei presidentiksi päästääkseen tarvitse olla suomalais syntyinen vaan ulkomaalaistaustaisellakin on mahdollisuus päästä tyhjäntoimittsjan virkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suomen perustuslaki 54 §
"Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi."

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mielestäni tuo vaatimus että presitendin pitäisi syntyperältään olla Suomalainen poistettiin perustuslain muutoksesta kun sitä pidettiin muinaisjäänteenä ja syrjivänä.

Aaron Reed Vastaus kommenttiin #5

Kyllä finlexissä, jossa on ajantasainen lainsäädäntö, lukee, että...

"54 §
Tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia.

Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja presidentin valitsemisessa noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin lailla."

11.6.1999/731

Siellä tuo lukee. Käy vaan lukemassa. Pännii nää luulotiedon varassa vänkääjät.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #7

Kiitos oikaisusta, eikä tuo jänkäämistä vielä ollu kun kaksikertaa sanoi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Kun oikaisussa oli viittaus pykäläänkin, voisi kohtuudella odottaa ettei väitetä vastaan ihan lonkalta heittämällä. Ole hyvä vaan, joka tapauksessa.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Sarah Palinin suosio lähti laskuun Alaskan kuvernöörinäkin, eikä hän tiettävästi ole palaamassa presidenttiehdokkaana tai edes varalla. Republikaaneissa häntä ajateltiin aikoinaan jopa vaalien ratkaisijaksi, olihan kyse sotaveteraanina tunnetun John McCainin varapresidenttiehdokkaasta, joka oli paitsi nainen, myös aseharrastaja, Irakin sodan kannattaja sekä arvoiltaan vanhoillisia republikaaneja miellyttävästä henkilöstä.

Palin oli paperilla vaalien ratkaisija sekä sukupuolensa että arvojensa puolesta. Henkilönä hän kuitenkin onnistui tuhoamaan koko kampanjan lausunnoillaan, samalla kun kuva perheidyllistä ja suoraselkäisestä konservatiivikuvernööristä alkoi median penkoessa lohkeilla pahemman kerran.

Eipä kyse tarvitsisi olla kuin toisen polven maahanmuuttajasta niin hän saisi ehdokkaana kokea saman vaivaantuneisuuden kuin Haavisto, jonka kannattajat olivat häntä silminnähden ärsyttävän innoissaan vain seksuaalisesta suuntautumisesta ja mitä eeppistä yhteiskuntatarinaa se muodostaisikaan jos meillä olisi peräti homoseksuaali presidenttinä, kuin se olisi ollut ainoa syy äänestää Haavistoa. Juurikin ne suvaitsevat, suurta maailmaa paljon nähneet, Suomea lintukotona pitävät ja laajasti sivistyneet mainostivat Haaviston suuntautumista ja mahdollista valintaa hartaammin kuin uskovaiset/konservatiivit häntä vastustivat. Maahanmuuttajuus on politiikassa samalla tapaa synnynnäinen sattuma joka luetaan ansioksi, joskaan aateliset eivät voi vastaavasta nosteesta uneksiakaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Mutta siinähän olikin kysymysmerkki perässä. Muistelen, kuin meillä takavuosina vakuuteltiin, että ei siitä entisestä b-luokan näyttelijästä voi tulla presidenttiä. Mutta kuinkas sitten kävikään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vielähän yhdysvalloissa kaiketi uskotaan ettei nainen voi toimia presidenttinä. Ensimmäinen pressanainen valittiin 70-luvulla Argentiinassa ja vuoden 2000 vaaleissa suomikin sai omansa.

Toimituksen poiminnat