Leirittämisen abc

Nykyään kaikki ovat sen eri mieltä olevan mielestä paitsi väärässä, myös julmempia kuin koskaan. Sama sosiologia toistuu monissa kysymyksissä, ohessa niistä muutamia. Kirjoitin osioiden loppuun kursiivilla oman mielipiteeni, sitä kun on toisinaan arvailtu jopa statuspäivityksen verran, taisi joku sankari tehdä bloginkin. 

Julkisten menojen leikkaukset

Jos kannattaa julkisten menojen leikkauksia, kuulemma "oikeasti" kannattaa tulonsiirtojen varassa eläville nykyistäkin heikompia mahdollisuuksia, takuueläkkeen piirissä oleville vielä niukempia aikoja, köyhien perheiden lapsille rahan suhteen useammin eioota sekä ohutta tai olemattomaksi kutistuvaa sosiaaliturvaa. 

Oikeasti julkisia menoja suitsiva haluaa ainoastaan tietyiltä kohdilta rahaa pois osittain tai kokonaan, yleisimpänä kriteerinä mahdollisuudet sekä henkilön selkeät ponnistelut vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. Julkisten menojen lisäyksiä kannattava taas haluaa tyypillisesti rahaa lisää sektoreihin joihin sen lisäämistä menojen leikkauksia kannattava ei vastusta. Ainoita poikkeuksia muodostavat maahanmuutto, monikulttuurisuus ja etenkin turvapaikanhakijat. 

Jos se on tarpeellista kertoa, niin en kannata sosiaalitukien leikkauksia vaan kohdennusta ja lisäyksiä niille joiden tilanne on muuttunut äkillisesti heikommaksi. Ansiosidonnainen ei paljon lämmitä jos asuu sillä paikkakunnalla jonka suurin työllistäjä lähti esim. Kiinaan ja asuntojen hinnat laskevat aiempaakin pystysuoremmin. Tietooni on tullut ettei täällä Pohjois-Savossa saa tietyiltä paikoilta asuntoaan myytyä edes siedettävällä tappiolla ja sietämäntönkin lähtenee jossain vaiheessa kokeiluun. 

Koulutusleikkaukset

Käsittelen tämän erikseen, koska asia herättää niin julmetusti tunteita. Opiskelijoilla ovat asiat aina huonosti ja ilman opintotukea pelkällä lainalla korkeakoulunsa käynyt pullistelee että hyvin pärjättiin silloinkin, älkää viittikö kitistä. Samasta Suomessa jossa hän pärjäsi muuttamatta toiseen maahan koko elämänsä, oli kuitenkin ihan asiallinen pohdinta onko Danny parempi kuin Elvis, minkä lisäksi kesä- ja muita töitä pelkällä kysymisellä useinkin löytyi. Siinä maailmassa eläneelle voi olla todella kummallista huomata millaista työmarkkinoilla nykyään on ja mille laajuudelle kehitys on yltämässä.  

Yliopistoilla ja ammattikorkeilla vasta tiukkaa onkin, mutta suuri osa niistä käyttääkin rahojaan, pardon my french, täyteen paskaan. Opiskelijoilla on edullisemmat hinnat monessa asiassa, mutta voihan jokainen käydä laskemassa minkä verran sitä "kaljarahaa" sitten jää, koska opiskelija ostaa heti kaljaa jos sille jää rahaa. 

Tilanpuutteen vuoksi en tee tähän koostetta tai anna esimerkkejä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kyseenalaisesta rahankäytöstä, koska minkä tahansa antaessa unohdetaan varsinainen kysymys ja keskitytään pelkästään siihen esimerkkinä käytettyyn kaikenkattavana väitteenä, päätyen lopulta vaatimaan todisteita todisteiden perään. Tolpat siirtyvät sitä mukaa kun esimerkkejä tulee ja jos ne loppuvat kesken tai kaikkia yksityiskohtia olekaan selvitetty, niin keskustelu julistetaan päättyneeksi. Tällaiseen "keskusteluun" ei kannata lähteä, kuten ei siihenkään jos sanoo yliopiston kiinnostavan ja joku alkaa heti naureskellen kertoa tohtorista jonka urapolku päättyi jonnekin, yleensä sinne mistä kertoja on tilannut humalassa pientä yöpalaa. 

Koulutuksen osalta ihmettelen käytännönläheisyyden puutetta. Jos ei muuten, niin maakunnissa sekä paikallisestikin löytyisi monenlaista yhteiskunnallisesti mielekästä kohdetta niin opiskelijayritykselle kuin erilaisille tutkimusprojekteillekin. Puoluepolitiikka niihin tulee vasta lennokkaiden ideoiden kohdatessa luottamushenkilöiden jaetun vimman saada tai edes säilyttää äänestäjiä. 

NATO

Tänään Sauli Niinistö sanoi taas hänelle ominaisella, innostavalla tavalla ettei Nato-jäsenyys ole harkinnassa. Tarkalleen ottaen hän sanoi että Suomi voi hakea Natoon jos tilanne vaikeutuu selvästi. Se on tässä tilanteessa vähän sama kuin laittaisi sen kännisimmän juhannussaunan lämmitykseen ja ajattelisi että pitääpä sitten ennen palokunnalle soittamista hoidella ne vakuutukset kuntoon. Uhkaavan savupatsaan noustessa horisontiin voitaisiin mökissä käydä suomalainen turvallisuuskeskustelu, jossa jos joku pelkää koko saunan palavan, niin se johtuu väärinkäsityksestä, ellei kyse ole tahallisesta provosoinnista sitä kännistä kohtaan. 

Naton eri puolia korostavissa on paljon sellaista porukkaa jonka kanssa kenen tahansa, varsinkin poliitikon, on tälläkin hetkellä erittäin vaikeaa seistä millään tavoin samassa rintamassa. Kannattajissa kukkii "rautaa rajalle"-ajatus kirkkaana ja voimakkaana, siinä missä vastustajista löytyy entisiä tai nykyisiä kommunisteja erilaisine salaliittoteorioineen. Tikun nokkaan on siis jonoa, kenestä tahansa poliitikostahan voi sopivan tilaisuuden tullen alkaa väittämään jotain älytöntä ja jättää ainakin osan ihmisistä pysyvästi siihen käsitykseen, hänen mielipiteistään tai todellisista tekemisistään riippumatta. 

Suurin osa Naton kannattajista kuitenkin on sitä mieltä, että Suomi ei pärjää yksin, joten liittoumaan kuuluminen on muodollisuuksista huolimatta väistämätöntä mikäli sotilaallinen kriisi uhkaa yhtäkään EU-tai Pohjoismaata. Ilmeisin hyökkääjä on monella ainakin ilmoittamansa mukaan tiedossa, joskaan motiivia ei yritetä hahmottaa samalla innolla.

Suurin osa Naton vastustajista ei vanhasta muistista pelkää Neuvostoliittoa tai sen puoleen ihannoi Venäjän nykyistä johtoa, muttei halua Suomelle velvoitetta lähettää aseistettuja joukkoja konflikteihin jotka eivät suorasti uhkaa meitä. Pasifistit vastustavat voimankäyttöä myös silloin, mikä on maailmankuva siinä kuin mikä tahansa muukin. He tosin ovat marginaalissa kaikkialla, paitsi ehkä Aseistakieltäytyjäliitossa. 

Edes YLE ei ole kertonut julkisesti mitä hyvät tai huonot puolet sitten ovat nykyään, joskin uskon että ne ovat aika samanlaisia kuin aikoinaankin. Jos ne tietäisi, tähän voisi sanoa jotain enemmänkin. Ulkopuolella olemme jo, mutta keskustelua käydäänkin näemmä joka kerta ensin siitä järjestetäänkö kansanäänestystä ylipäätään, onko kansa liian valistumatonta tai vääristä syistä jotain mieltä, minkä jälkeen palataan tutusti siihen, järjestetäänkö kansanäänestys lähivuosina vai vasta joskus, viimeistään sitten kun on "pakko" päättää. 

EU ja euro

Euroopan unionista yleisesti ja eurosta erikseen käydään Brexit-tunnelmissa yhä vauhkompaa väittelyä, jälleen osallisina ääripäät, maltillisten lähinnä kuollessa tylsyyteen. Mietin itsekin miksi asia herättää melko laimeata kiinnostusta, mutta sitten tajusin että kansanäänestys saisi varmaan olla 80 % pintaan eroamiselle ja alkaisi tapahtua edes yhdessä maassa jotain sillä vauhdilla jolla nyt ajatellaan koko EU:n romahtavan tai muuttuvan liittovaltioksi.

Kumpikin äärilaita tässäkin kysymyksessä myös avoimesti halveksii näkemyksensä maltillisilla nurkkauksilla tarkkailevia, sillä vastustettavasta asiasta minkään myönteisen löytäminen on poikkeuksetta aivopesun ja muun katalan myyräntyön seurausta. Eri mieltä olevat toimivat vain todisteina vihollisen vahvuudesta, laajuudesta sekä oveluudesta, eivät suinkaan siitä että olisi mahdollista tulla täysin perustellusti myös erilaiseen johtopäätökseen.  

Osa liittovaltiota kannattavista uskoo että viikon päästä käytävä Britannian kansanäänestyskin on jo pikkusormen antamista paholaiselle, siinä missä vastustajat toteavat kansanäänestyksen tuloksen voivan olla mitä tahansa, niin kyllä "ne EU-herrat/eliitti/Bildenbergiläiset/eurokommunistit/uusfasistit/eurokraatit/ eurofiilit sekä muut epäilyttävät tahot aina jotain keksivät.

Viimeksi tänään Iltalehdessä todettiin varsin laajassa artikkelissa jälleen kerran kansanäänestys paitsi neuvoa-antavaksi, muistutettiin myös, että valtiotason sopimusten purkaminen on vähintään yhtä pitkä ja monimutkainen operaatio kuin niiden luominen.

Minusta näyttää siltä, että Brexitin toteutuessa Britannia saattaisi saada joitain keskeisimpiä asioita purkuun jo 2020 mennessä (jos pistävät ihan todella töpinäksi) mutta yleisimmin esitetyn kaltainen ero tulisi voimaan ehkä vasta ensi vuosikymmenen näillä vaiheilla. Se johtuu nimenomaan Euroopan unionista, mutta sillä tavoin että EU mahdollistaa tietynlaiset puitteet ja siinä missä Englanti (kaikkien muiden jäsenmaiden tapaan) kärsii joistain jäsenyytensä velvoitteista, monista se myös hyötyy ja on varsin tärkeä kumppani ehdoilla jotka mm. tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus tekee mahdolliseksi. Mikäli liikkuvuus ja sen tuomat edut katoavat, ei ainakaan liike-elämän sopimuksia ole tapana jatkaa pelkästään hyvien aikojen muistoksi. Tämän tietää euroeron ympärille muodostuneen UKIP-puolueen johtaja Nigel Farage sekä jäämistä kannattavien kasvoina toimiva pääministeri David Cameron.

Englannin tilanteen sivulliselle kummalliseksi tekee eroamisen puolesta näyttävästi kampanjoiva kaksikko eli Michael Gove ja Boris Johnson, joista ensin mainittu kuitenkin toimii Cameronin hallituksessa oikeusministerinä ja Johnson taas valittiin konservatiivipuolueen ehdokkaana Lontoon pormestariksi 2008 ja päätti tehtävänsä vasta hiljattain. Englantilaisilla voi 2020 parlamenttivaaleissa olla hieman miettimistä, vuoden 2019 eurovaaleista puhumattakaan. 

En enää pidä Brexitiä, kaikenlaisen lietsonnan mahdollisuudet sivuuttaen, mitenkään merkittävänä kysymyksenä. Päädyin tähän johtopäätökseen melko yllättävältä suunnalta eli käytyäni lyhyen Facebook-keskustelun tässäkin palvelussa blogia julkaisevan Juhani Huopaisen (ps.) kanssa. Monista internetin sekä perussuomalaisten EU-kriitikoista poiketen, hän ei pidä äänestystä kovinkaan merkittävänä askeleena mihinkään suuntaan, riippumatta siitä kummat äänet voittavat. Perustelut ovat vähintään kiistattomat, sillä alettiinpa Englannin äänestyksen siivittämänä tai siitä suivaantuneena joko tehdä liittovaltiota tai purkaa koko unionia, puhutaan maaliin pääsystä tiiviilläkin aikataululla vuosikymmenistä. 

 

ilikka
Kokoomus Kuopio

Syksyllä 2006 liityin kokoomukseen ja keväällä 2023 erosin kokoomuksesta. Tässä blogissa olevat kirjoitukset ovat syntyneet noiden lähes kahden vuosikymmenen välillä.

Toivotan avartavia hetkiä tämän ajatusteni julkiseksi arkistoksi jääneen blogisivun parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu