Sinivalkoinen kupla
Sanni Grahn-Laasonen on jälleen nimi kriitikkojen huulilla. Pauli Vahteralla on ansiokkaita näkemyksiä, joihin on paikoitellen helppo yhtyä ja hän myös selvittää asioita yksityiskohtaisuudella, johon harva päivätyönään politiikkaa kommentoiva yltää. Mielipiteiden voimistuessa asenteiden myötä ja keskustelujen kiertäessä kehää eri näkemyksiä edustavien kesken, tapahtuu helposti urautumista joka näkyy automaattisena aggressiivisuutena, sanoipa viholliseksi katsottu taho mitä tahansa.
Ohessa Pauli Vahteran kirjoitus Facebookista.
Näin opetusministeri lapsemme aivopesee:
”Voimme kouluissa, kirjastoissa, kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumissa, nuorisotoiminnassa ja liikunnassa opettaa lapsille ja nuorille näitä arvoja ja niistä nousevia hyviä, avoimia, osallisuutta lisääviä toimintatapoja. Samalla on myös meidän aikuisten velvollisuus näyttää esimerkkiä: meidän on häädettävä syrjivät ja rasistiset aatteet pois omista takaraivoistamme.”
Haluaisinpa kuulla, miten hän kropeloi minun takaraivoani. Oma maahanmuuttokritiikkini perustuu koettuun elämään, jonka avulla priorisoin näkemykseni. 33-vuotiaan opetusministerin elämänkokemuksella ei kannata tulla esittämään mitään tyhjänpäiväisyyksiä.
http://www.verkkouutiset.me/syrjivat-aatteet-pois…/
Ohessa näytteitä näistä "tyhjänpäiväisyyksistä" joita 33-vuotias on liian kokematon (?) esittämään Vahteralle:
"Rasismissa on kysymys yksilön kieltämisestä. Sen sijaan, että tunnustettaisiin jokaisen ihmisen olevan oma, arvokas yksittäinen persoonansa, rasistisessa ajattelutavassa toisia leimataan vain heidän syntyperänsä tai taustansa perusteella.
Rasismi johtaa negatiivisuuden kierteeseen. Ennakkoasenteemme ohjaavat ratkaisevasti havaintojamme maailmasta. Huomaamme ennemmin ne seikat, jotka sopivat yhteen aiempien ajatustemme kanssa – ja näin ennakkokäsityksemme vahvistuvat entisestään. Tällaisia kuplia pitäisi aktiivisesti jokaisen yrittää puhkoa."
Tuskin tuosta on kriittisinkään kriitikko miltään suunnalta eri mieltä. Vahtera usein kyselee käytännön toimien perään ja niitäkin on kirjoituksessa kerrottu:
"Rahoitamme nuorisotoimijoiden koulutusta, jotta jokainen lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä tietää, miten rasismia ja vihapuhetta ehkäistään ja miten niihin puututaan. Opetushenkilöstöä koulutetaan käymään hankalia keskusteluja muun muassa vihapuheeseen, rasistiseen käytökseen ja radikalisoitumisen signaaleihin liittyen. Opiskelija- ja nuorisojärjestöt kutsutaan mukaan kehittämään toimenpiteitä auttamaan eri taustoista tulevien nuorten ja opiskelijoiden kohtaamisessa. Uskontokuntien dialogia tuetaan."
Siinä tuli niitäkin. Tosin Vahteran tekstistä ja sitä seurannutta kommentointia kuvaa hyvin opetusministerin kirjoituksessaan mainitsema ilmiö:
"Ennakkoasenteemme ohjaavat ratkaisevasti havaintojamme maailmasta. Huomaamme ennemmin ne seikat, jotka sopivat yhteen aiempien ajatustemme kanssa – ja näin ennakkokäsityksemme vahvistuvat entisestään. "
Hyvin samankaltaista tulkintaa esiintyy monenkin asian suhteen: maahanmuuttokriittisten nostaessa esiin vaikeita, mutta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta välttämättömiä havaintoja, siinä missä rasismia kohdanneiden kertoessa ilmiön todellisuudesta.
Rasismi, samoin kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon, kuin myös asiallisenkin kritiikin esittäjien leimaaminen rasisteiksi, ovat kaikki ilmiöitä jotka vaikuttavat läpäisevän kaikki yhteiskuntakerrokset. Siinä valossa mitä olen itse menettänyt kavereita tiettyjen näkemysteni vuoksi ja mitä olen vielä radikaalimpina kuullut muita, niin työpaikkakiusaamista kuin seurustelusuhteiden purkautumista myöten, voisi jo puhua halkaisemisesta pelkän läpäisemisen ohella. Asioiden arvolataukset pinoutuvat mustavalkoisella akselille, jossa viholliskuvat etenkin ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden tallomisesta kumpuavat molemmin puolin. Tilanteen jännitteiden purkamista vaikeuttaa kun kumpikin osapuoli luulee olevansa ainoana oikeassa. Kyseenalaistaja saa kimppuunsa samanlaisen matalamielisyyksiin taipuvaisen raivopäiden leegion, riippumatta kumman rintaman näkemysten rajallisuuden hän sattuu osoittamaan todeksi.
Sinivalkoinen kupla on vaikeammin rajautuva kuin punavihreä vastineensa, joskin myös siinä mielipiteet ja arvoina tarjoillut asenteet kiertävät maneerisena retoriikan virtana, tosin koskien vain tiettyjen ulkomaalaisten tekemiä rikoksia ja toisinaan mitä tahansa toimintaa, ihan koulukiusaamisen parhaita perinteitä noudattaen. Maahanmuuttokriitikoita kritisoivien puolella meininki on ihan vastaavaa, koska kyseessä on laumailmiö, jossa muoto säilyy kohteestaan huolimatta. Virheenä maailmankaikkeudessa näyttäytyvien kulttuurien, joko länsimaisen tai islamilaisen lisäksi siis, nämä ryhmät kokevat paitsi halveksuntaa ja ylemmyyttä toisiaan kohtaan vielä niitäkin voimakkaammin. Ehkä juuri tässä on asian varsinainen ydin, sillä maahanmuuttajat osallistuvat näihin keskusteluihin henkilöiden määrällä mitaten vähän jos lainkaan ja samalla tavoin alentavimpia ja ilkeämielisimpiä kommentteja syytää lopulta monella virtuaalialustalla verrattain pieni joukko kaikista valtaväestöön lukeutuvista.
Suomalaisesta ei kukaan ole niin alhainen kammotus maan päällä kuin väärää mieltä oleva toinen suomalainen ja sama kriteeri taitaa päteä kaikkiin kansallisuuksiin oikeamielisyyden sikäläisestä sisällöstä riippumatta. Kulttuurit, sivistysperinnöt, uskonnot, naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat kummallakin porukalla lähinnä kätevä jatkopiippu jolla pamauttaa toisen jykevimmätkin argumentit alkutekijöihinsä sekä nostaa omat käsityksensä voitokkaasti suurelta yleisöltä odotettavan ihailun loisteeseen.
Punavihreä kupla on saanut varsin tarkkanäköisesti sitä kuvailevan oman teoksensa, mutta sinivalkoisesta kuplasta ei ole pätevää analyysiä. Voi olla ettei sitä ole jonkun mielestä tämänkään jälkeen, mutta olen ainakin tällä tekstillä yrittänyt avata keskustelua aiheesta.
Kuopiossa katsoen ongelmat ovat erilaisia kun pääkaunpunkialueella. Tästä myös erilainen katsontakanta. Kuopion kuplan ja Helsingin kuplan sisältö on ihan erilainen. Joten Vahtera kirjoittaa pääkaupungista ja blogisti Kuopiosta.
Tämä ero pitää ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin kuin Helsingissä ehkä kuvitellaan, ministerit linjaavat koko maan asioita. Ministeriaitiosta voi kevyesti sujahtaa kyselytunnin päätteeksi vielä koettelemaan hermojaan Helsingin kaupunginvaltuustoon, jos ei omaa mielikuvitusta hankkia varsinaisia harrastuksia, mutta valtuustosalissa ei parane käyttää ministerin arvovaltaa. Tämä ero se vasta tärkeä onkin.
Ilmoita asiaton viesti
On se näinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ps. ministereistä puheenollen, Oikeus-ja työministeri Lindström otti sen verran pulttia blogissaan hänen toimensa arvostelusta, että bannasi minut kesken hyvän vastauksen.
Heh.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä analyysi. Asiallisen keskustelun suurin este on se, että ääripäät eivät ymmärrä olevansa saman kolikon kaksi eri puolta. Tähänkin ketjuun luultavasti tulee kommentteja molemmista ääripäistä, eivätkä he näe itsessään mitään samaa toisen ääripään kanssa.
Erivärisistä kuplista asioita katselevat, eivät suurimmaksi osaksi edusta ääripäitä, mutta nämä ääripäät yleensä leimaavat kaikki kuplan sisällä olijat.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä mielessä on OK että kokoomus pelaa tässä asiassa kaksilla korteilla, että näin kanavoituu myös suvaitsevaiston kannatusta hallitukselle. Jos vihreiden annetaan monopolisoida suvaitsevaisuus, se ei ole kenenkään vastuullista politiikkaa haluavan etu.
Uskoisin kokoomuksella olevan tässä takana jo myös taktikointi kohti kuntavaaleja. Puolueella on paljon menetettävää nimen omaan vihreille kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Sitä potentiaalista menetystä on jo pitkään paikattu erilaisilla ”puisto-osaston” miellyttämiseen tarkoitetuilla ministeritason puheilla.
Ilmoita asiaton viesti
Joko oikeasti olet vainoharhainen tai sitten heijastat omaa tapaasi hahmottaa asioita kokoomukseen. Meinaat että siellä pidetään Katalan Tavoitteen Suuri Suunnittelupalaveri, jossa päätetään, että nyt ajetaan kaksilla rattailla ja sitten tehdään silleen ja tälleen ja tuolleen? Minkä verran kuvittelet toimijoiden ja siten eri puolueiden olevan oikeasti kiinnostuneita ihan ääneen ilmoittamansa asioiden edistämisestä, äänestäjien ohjailuun pyrkimisen sijaan?
Sanotaan nyt vielä lopuksi, että jos äänestäjiä oikeasti voisi ohjailla, perussuomalaiset ei olisi suuri puolue, saati hallituksessa. Jokaisessa mediatalossa jouduttiin heidän suorittamansa ohjailun tuloksiin pettymään vaaleista toiseen, muutamissa puolueissakin erittäin näkyvästi. Jos ihmisiä yrittää ohjailla, neuvottelun sijaan, sietää varautua vähäiseen, hädintuskin minkäänlaiseen vaikutukseen. Torjunta on vaistomaista. Mielipiteiden muokkaamisen vähäisen onnistumistodennäköisyyden lisäksi on hyvä pitää mielessä, että heti kun se koetaan häiritseväksi, se laukaisee myös todella helposti ihmisissä vastareaktion. Saati jos jostain selviää, että jokin puolue on strategioissaan jo pyrkinyt tietoisesti harhauttamaan potentiaalisiakin kannattajiaan. Ketähän sellaiseen suunnittelupalaveriin osallistuisi ja kuinka sellaiseen värvätään ihmisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Kiuru,Gustafson,Graan-Laasonen saa turhaan syytöksiä jo sovituista hallitusohjelmista? Pääministerihän oli Matti Vanhanen -07 ja-10 kun tämä tilattiin:
McKinsey&Company / Suomelle toimintaohjeet?
Mitä konsultit sitten meille ehdottavat? Raportin suosituksia Suomen valtiolle.
Alla listaus esim.koulutuksen toimintasuosituksista. (Siis vain konkreettiset, lukuisia epämääräisiä ”kehittämisiä”, ”kouluttamisia” ja ”selkiyttämisiä”.
Koulutus
1) Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa
2) Opinto-oikeuden ajallinen rajoittaminen opiskeluaikojen lyhentämiseksi
3) Korkeakoulutuspaikkoja kohdentaminen yritysten mahdollisille kasvualoille – OK
4) Opintoseteli
5) Opetuksen maksullisuus muualta tuleville ja hitaasti valmistuville
6) Yliopistovirkojen lakkauttaminen
Ensimmäinen kerta historian aikana kun ulkomaalainen yksityinen yritys antaa ohjeita valtion hoidossa.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nämä toimenpide-ehdotukset syötetty ko. konsulttifirmalle Suomesta. Konsultit ovat taitavia lypsämään tiedot asiakkaalta ja syöttämään nämä sitten takaisin muka omaan syvälliseen asiantuntemukseensa perustuvina ehdotuksina.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Tosikonsultti tulee ja ratkaisee, turha siltä asiakkaalta mitään on kysellä.
Ilmoita asiaton viesti