Maistuisiko tujaus demokratiaa kylmään maailmaanne?
Mietinpä tässä yön tunteina, että tavallaanhan fyysikko ja valtuutettu vastaavat tahoillaan kaavoituksesta, niin miksi toisessa on järkeä ja se on osa tiedeyhteisöä ja toinen firaabelihomma, yleensä jo melko hyvissä asemissa jo valmiiksi oleville?
En ole teknokraatti, pohdin vain etteikö nykyisen kokoiset liitoskuntien laakeat hallinnot välttämättömine päättäjän henkilökohtaisine käynteineen (tai esiintymisineen, miten sen nyt sitten näyttäisi itsekukin ottavan) ole jo sote-hommelien kuin maailmanlopun pyörteenä kiikkuvan tilan johdosta aikalailla kokopäivätyötä?
Kansasta tietty kertoo paljon ettei se vaadi edes valitsemilleen päättäjille parhaita olosuhteita, sillä oikeutuksella, että voisi odottaakin, jopa aitoa painostusta aiheuttaen vaatia muutoksia kun niiden tarve näyttää ilmeiseltä. Kansa on suoraan sanottuna aivan umpisurkea pomo, ei sietäisi itseään jos joutuisi…ai niin, mutta sehän joutuu.
Siksi seuraavalla kappaleella onkin jo toivottavasti jonkinlainen pohdinnallinen vaikutus:
Hallinnolla on hintansa ja hyvällä hallinnolla sitä voitaneen sietääkin, mutta palkkojen/palkkioiden suuruus tai pienuus, kaikenlaisen nippelin näprääminen (toki ihan oikeiden väärinkäytösten tutkimisten ohella) ja muu keskinäinen riitely syö tehon miltä tahansa järjestelmältä. Mikäli valtaa halutaan lähemmäksi, se pitää voida siihen lähelle äänestää ja olla myös ihan todellista valtaakin. Tuo viimeinen ei ole missään maassa kovin helppoa, sillä valta tekee ahneeksi, sehän mahdollistaa myös mielivaltaa ja sillä voi myös lahjoa tulkitsijoita, kuinka mielivaltaiseksi se vallankäyttö sitten lopulta halutaan uskoa (tosin tähän tarvitaan valtaa jo aika valtavasti, mutta vähintään yksi tällainen tapaus noussee mieleen jokaisella).
Sen sijaan että vaatisi lähelleen päätöksentekijöitä, joille mielensä purkamisen sijaan kertoa mikä tarvitsee korjausta, suomalainen (politiikan lyhytmuistissa vielä myös perussuomalainen) kiroaa kaverinsa kanssa "herroja mersuissaan" ja sitten riemuitsee vaalivalvojaisissa kun sai äänestettyä mersuun enempi oman näköisensä tyypin, johon vuorostaan pettyä ja kiroilla kuinka taas tuli heti siitäkin herra, kun mersun ovi vähän narahti.
Opposition huutelu on muuten sikäli kautta aikojen ollut lopulta aika onttoa, sillä voi muistaa kyllä jokaisen puolueen olleen hallituksessa, joten sen muodostamiseen liittyvien "maan tapojen" johdosta, häviäjän ei tarvitsisi mustamaalata huilivuorollaan ketään, sillä seuraavalla kierroksella hän voi olla taas voittajien joukossa!
…siis, tosin vain mikäli jostain todella keskeisestä satutaankin olemaan samaa mieltä ja näin aina lopulta sattuukin käymään.
Tätähän tapahtuu ja tarvittaessa joka vaaleissa: enemmistö muodostuu niiden tuloksesta riippumatta. Missä määrin tässä sitten jotain suurta kenenkään "vaalivoitolla" toteutuu, kun ei kukaan ole saanut pelkällä omalla voimallaan mitään läpi? Mietitään nyt sellainen vähän mielivaltainenkin "nykyajan" raja koskemaan vaikka vuotta -95, niin ainakaan tähän asti sellaista supervoittoa ei ole suotu kenellekään ja "historiallisena" pidetty jytkykin tuotti valtavan pettymyksen monelle jo alkumetreillään.
Työtä halutaan jakaa ja vasemmistoliitto ehdotti joskus kuuden tunnin työpäiviäkin yleisiksi, juuri samassa hengessä. Ihmettelen miksei niitä, niin monesti päällimmäisenä mieleen tulevia, huonosti hoidettuja asioita sitten haluta hoitaa uudella portaalla jolla enemmän valtaa päättää juuri niistä asioista, joita varsin ymmärrettävästi kaukaa päätettävinä vastustetaan?
Nukkuvien äänestäjien tarpeiden arvailu on vaikeaa, mutta yhteiskunnalla on velvoite tavoittaa tällaisessa kysymyksessä. Siis, kysehän on selvittää miksi he eivät koe äänestämistä tarpeelliseksi, nyt tai ylipäätään ja se siitä. Kampanjat yleisen äänestämisen edistämisen nimissä ovat vaan jotenkin valjuja.
Ajan henki on alkanut muotoutua sellaiseksi, että jos useammalla puolueella olisi hyvä ohjelma ennen vaaleja, se voisi olla juurikin se mitä kaivataan.
Onkin ironista, muttei ilmeisestikään äänestäjän älykkyyttä aliarvioivaa, että mitkä tahansa puolueet voivat lopulta olla samassa hallituksessa, enempi vähempi "herttaisen yksimielisesti" ja ovat uusinta tulokasta Sinisiä myöten siellä kaikki kiertäneet vähintään kerran. Silti ketkään heistä ennen vaaleja eivät ääneen edes harkitse yhteistyötä, vaan kaikilla on omat juttunsa, joista sitten ollaankin yhtä mieltä (kuin presidenttiehdokkaat konsanaan).
Viimeisin vaalienalustunnelmahan oli saavinaan piristystä, kun hallituksen oma esitys kaatui, edustajien livetessä äänestämään aiemmin kannattamaansa vastaan lähinnä kostoksi. Ai niin ja tulihan siitä toki isot otsikot, vaalitaistelukin alkoi kivan näyttävästi siinä samalla.
Ainoa kuuluisan Kataisen Sixpackin puolueista joka säilytti asemansa on kokoomus, että eihän siitä pitää tarvitse, mutta ilmeisesti riittävän monesta rehellisin tarjolla olevista kuitenkin. Tikun nokassa jo kohta tusinan vuotta, mutta jonkunhan se on hyvä kokea välillä sekin.
Kommentit (0)